Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmeijeriin tehtiin mittava digitalisointi. Hyötyjä on useita. Nyt meijerialan opiskelijat voivat opiskella monipuolisemmin simulaation avulla ja dataa saadaan kerättyä enemmän opetuksen tueksi. Myös ympäristö kiittää, kun optimoinnin ansiosta voidaan säästää vettä ja energiaa.

Hämeenlinnassa sijaitsevan Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmeijerin digitalisointi on viimeisiä koeajoja vaille valmis. Hanke toteutettiin yhteistyössä Siemensin ja Ideal GRPin kanssa.

”Opetusmeijerin digitalisoinnista tehtiin päätös pari vuotta sitten, jotta pystymme tarjoamaan opiskelijoille parhaan mahdollisen oppimisympäristön. Teollisuus menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin ja opetuksen on oltava samalla tasolla, joissain asioissa jopa vähän edellä”, sanoo projektissa mukana ollut Hämeen ammatti-instituutin lehtori Pekka Puputti.

Suomessa on paljon erilaisia meijerialan tuotantolaitoksia. Mukana on maailmanlaajuisestikin verrattuna muutama huippumoderni toimija. Euroopan mittakaavassa suomalaiset meijerit ovat edistyksellisiä, joten digitalisoitu opetusmeijeri on osa nykyaikaista opetusta. Nyt opetusmeijeri tarjoaa opiskelijoille tämän päivän oppimisympäristön, josta on helppo siirtyä työelämään.

”Koska ollaan oppilaitos, fokus on aina opiskelijoissa ja heidän oppimisessaan”, Puputti sanoo ja jatkaa: ”Tuotantolaitosten järjestelmissä logiikka ja toimintaperiaatteet ovat kuitenkin samat kuin meidän opetusmeijerissämme. Täältä opiskelijat saavat hyvät valmiudet siirtyä alalle töihin”.

Opetusmeijeri sai digitaalisen kaksosen

Digitalisointiin sisältyi 3D-laserskannaus eli opetusmeijeristä tehtiin niin sanottu digitaalinen kaksonen. Meijeri on siis prosessisalin osalta myös digitaalisessa muodossa. Opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että hän voi tavallaan ’hypätä’ meijeriin tietokoneen näytön kautta, kertoo Puputti ja vertaa sitä Googlen karttapalvelun Street View -näkymään. 3D-mallia voidaan hyödyntää opetuksessa esimerkiksi simulaatioalustana. Simulaation avulla voidaan opiskella esimerkiksi tuotantoprosessin eri vaiheita entistä monipuolisemmin.
”Simulaatiossa opiskelijan tulee tehdä annetut tehtävät PI-kaavion mukaisesti. Opettaja voi lisätä tehtävään virheitä, jotka opiskelijan tulee huomata ja selvittää”, Puputti sanoo.

Datan avulla voidaan optimoida toimintaa

Digitalisoinnin ansiosta myös erilaista dataa voidaan kerätä ja hyödyntää enemmän. Järjestelmä tuottaakin ”monenlaista hienoa kuvaa ja käppyrää.” Datan keräämisessä tärkeää on se, mitä kerätään, miten kerätään ja varsinkin se, miten kerättyä tietoa hyödynnetään.

”Jo lakisääteisesti ja omavalvonnan takia meidän pitää kerätä tietyt tiedot, mutta nyt pystymme hyödyntämään dataa paremmin esimerkiksi toiminnan tehostamisessa ja tuoteturvallisuudessa”, sanoo Puputti.

Yhdistämällä erilaista dataa voidaan seurata hyvinkin tarkasti, mitä kaikkea vaikkapa valmiin juustoon matkaan sisältyy. ”Datan avulla voidaan seurata muun muassa maitovalmisteiden lämpökäsittelyä ja pastöroinnin lämpötilaa. Kun yhdistetään tietty pastörointierä ja tietty juusto, voidaan todentaa milloin ja miten juuston maito on pastöroitu. Tämä tiedon voisi lisätä vaikka juuston eräkorttiin”, kertoo Puputti.

Datan avulla voidaan myös tehostaa toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vettä ei kuluteta turhaan, viemäriin ei valu maitoraaka-ainetta ja energian kulutus pienenee.

Maidosta on moneksi

Lehtori Pekka Puputti on tyytyväinen projektiin ja digitalisoinnin tuomiin mahdollisuuksiin. Hän houkutteleekin hakeutumaan meijerialalle opiskelijaksi, mikäli käytännön tekeminen kiinnostaa ja haluaa tulevaisuudessa työskennellä huippumoderneissa tuotantolaitoksissa tai vaikka artesaanijuustoa valmistavassa pienmeijerissä.

”Maito on monipuolinen raaka-aika, josta kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita. Digitaalisuudesta huolimatta perustekeminen ei kuitenkaan muutu eli jalostamme opetusmeijerissä maitoa eri meijerituotteiksi. Tärkeimpiä asioita ovat edelleen työturvallisuus ja tuoteturvallisuus. Automaatio ja digitaalisuus tukevat näitä”, sanoo Puputti.

Teksti: Elina Wathén
Kuva: Virpi Ekholm