• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen

MILKWORKS

  • Opiskelemaan
    • Ammatillinen koulutus
    • Ammattikorkeakoulu
    • Yliopisto
  • Opinto-ohjaajille
    • Tutustu tuotantoon
    • Kouluvierailut
  • Oppimateriaali
    • Maidon mikrobiologinen koostumus
    • Maidon kemiaa
    • Maidon muut ominaisuudet
    • Alkutuotanto ja maidon keräily
    • Maito meijerissä
  • Mikä MilkWorks?
    • Mikä MilkWorks?
    • Koulutusten kermaa
    • Vastuullisesti tuotettua maitoa

Seija Salo

Ilmaisutaidon lukiosta insinööriopiskelijaksi

nainen puistossa

Ilmaisutaidon lukiosta insinööriopiskelijaksi

Bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen monipuolisuus yllätti Eveliinan

Miten tanssia ja musiikkia harrastava ilmaisutaidon lukion ylioppilas päätyy opiskelemaan bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi? Osittain sattumalta, mutta yllättäville tilaisuuksille kannattaa antaa mahdollisuus. Bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Eveliina Romppanen on nimittäin valintaansa tyytyväinen, sillä monipuoliset opinnot mahdollistavat erilaisia urapolkuja tulevaisuudessa.

Eveliina Romppanen on Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan kolmannen vuoden opiskelija, joka alun perin suunnitteli sosionomin opintoja. Opiskelupaikka jäi kuitenkin kirjoitusten jälkeen muutaman pisteen päähän, ja hänen oli keksittävä nopeasti jotain muuta. Insinööriopinnot eivät olleet poissuljettu vaihtoehto, sillä myös Eveliinan isosisko on opiskellut insinööriksi. Eveliina huomasi Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan lisähaun ja päätti laittaa paperit sisään. ”Sain tiedon opiskelupaikasta kaksi viikkoa ennen opintojen alkamista. Halusin muuttaa opiskelupaikkakunnalle Hämeenlinnaan, joten asiat tapahtuivatkin sitten nopeasti”, Tampereelta kotoisin oleva Eveliina kertoo parin vuoden takaisesta syksystä.

Nopeat käänteet kannattivat, sillä bio- ja elintarviketekniikan opinnot ovat monipuolisuudellaan yllättäneet Eveliinan myönteisesti. ”Pystyn jo opintojeni aikana tutustumaan esimerkiksi elintarviketekniikan eri alueisiin. Valitsemme profiloivia opintoja, ja vaihtoehtoja ovat esimerkiksi leipomo-, vilja-, liha-, valmisruoka- ja meijerialan opinnot. Lisäksi opiskelemme muun muassa ohjelmointia ja prosessitekniikkaa”, hän kertoo.

Ei pelkkää pänttäämistä – ”Täällä näkee, miten asiat käytännössä tehdään”
Monipuolisuuden lisäksi Eveliina pitää myös opintoihin sisältyvästä konkreettisesta tekemisestä. ”Aloitin opinnot suoraan lukiosta ja oli todella mukava, kun päästiin tekemään myös ihan käytännön juttuja. Opiskelu ei ole pelkkää pänttäämistä, vaan olemme labroissa ja pääsemme itse tekemään käytännön juttuja”, Eveliina kertoo opintojen sisällöstä. ”On ollut mielenkiintoista päästä oikeasti näkemään, miten asiat käytännössä tehdään.”

Lukio-opinnoista on ollut hyvä pohja opintoihin. Kemian perusasiat pitää ymmärtää, samoin matematiikkaa ja fysiikkaa tarvitaan. Eveliinan lukiossa lukema pitkä matematiikka on ollut hyödyksi. ”Omalla työllä ja motivaatiolla pääsee eteenpäin, sillä mitkään aineet täällä eivät ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä. Lukuaineet myös tasapainottavat mukavasti käytännön tekemistä”, hän kertoo.

Yhdeksi opintojen parhaaksi puoleksi Eveliina nostaa opiskelukaverit, jotka tarvittaessa auttavat vaikka haastavissa koulutehtävissä. Eveliinan päiväopintojen ryhmässä on 20 opiskelijaa ja mahtava ryhmähenki on opintojen suola. ”Olemme kaikki samassa veneessä ja tarvittaessa kavereita autetaan. Jos on jotain mitä ei osaa tai ymmärrä, niin autamme toisiamme. Meillä on todella hyvä ryhmähenki”, Eveliina kertoo. Koska ryhmäkoko on pieni, Eveliina arvostaa myös sitä, että opettajat oppivat tuntemaan opiskelijat. ”Emme ole vain tuntematonta massaa jossain luentosalissa”, hän sanoo.

Kesätöissä kokemusta elintarviketeollisuudesta
Eveliina on päässyt kahtena kesänä tutustumaan elintarviketeollisuuteen myös työntekijän näkökulmasta. ”Ensimmäisenä kesänä olin töissä valmisruokalinjastolla ja viime kesänä leipomon pakkaamossa. Vaikka kesätöissä ei nyt suoraan insinöörin hommia päässytkään tekemään, näin kuitenkin millainen elintarviketeollisuus on oikeasti”, hän sanoo.

Mikä Eveliinasta sitten tulee isona? Vielä hän ei tiedä vastausta, sillä nyt hän haluaa kartuttaa itselleen monipuolisesti kokemusta. Opinnot antavat hyvää pohjaa tulevaisuuteen. ”Opintojen jälkeen voimme työskennellä esimerkiksi työnjohtajana, laatupäällikkönä, tuotekehittäjänä, ympäristövastaavana tai terveystarkastajana”, Eveliina luettelee. Seuraavaksi hän saa kokemusta meijerialasta, sillä alkamassa on opintojakso HAMKin opetusmeijerissä.

Teksti: Elina Wathén
Kuva: Teuta Shala 

Lisätietoja

HAMK bio- ja elintarviketekniikan koulutus

Meijerialan kuulumisia

>> Opetusmeijerissä digiloikka

> Kristoffer Ignatius valmistaa unelmiensa jäätelöä

>> Insinööri AMK -meijeriteknologia, video

Opetusmeijerissä digiloikka

mies meijerissä

Opetusmeijerissä digiloikka

Moderni oppimisympäristö antaa hyvät valmiudet työelämään

Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmeijeriin tehtiin mittava digitalisointi. Hyötyjä on useita. Nyt meijerialan opiskelijat voivat opiskella monipuolisemmin simulaation avulla ja dataa saadaan kerättyä enemmän opetuksen tueksi. Myös ympäristö kiittää, kun optimoinnin ansiosta voidaan säästää vettä ja energiaa.

Hämeenlinnassa sijaitsevan Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmeijerin digitalisointi on viimeisiä koeajoja vaille valmis. Hanke toteutettiin yhteistyössä Siemensin ja Ideal GRPin kanssa.

”Opetusmeijerin digitalisoinnista tehtiin päätös pari vuotta sitten, jotta pystymme tarjoamaan opiskelijoille parhaan mahdollisen oppimisympäristön. Teollisuus menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin ja opetuksen on oltava samalla tasolla, joissain asioissa jopa vähän edellä”, sanoo projektissa mukana ollut Hämeen ammatti-instituutin lehtori Pekka Puputti.

Suomessa on paljon erilaisia meijerialan tuotantolaitoksia. Mukana on maailmanlaajuisestikin verrattuna muutama huippumoderni toimija. Euroopan mittakaavassa suomalaiset meijerit ovat edistyksellisiä, joten digitalisoitu opetusmeijeri on osa nykyaikaista opetusta. Nyt opetusmeijeri tarjoaa opiskelijoille tämän päivän oppimisympäristön, josta on helppo siirtyä työelämään.

”Koska ollaan oppilaitos, fokus on aina opiskelijoissa ja heidän oppimisessaan”, Puputti sanoo ja jatkaa: ”Tuotantolaitosten järjestelmissä logiikka ja toimintaperiaatteet ovat kuitenkin samat kuin meidän opetusmeijerissämme. Täältä opiskelijat saavat hyvät valmiudet siirtyä alalle töihin”.

Opetusmeijeri sai digitaalisen kaksosen

Digitalisointiin sisältyi 3D-laserskannaus eli opetusmeijeristä tehtiin niin sanottu digitaalinen kaksonen. Meijeri on siis prosessisalin osalta myös digitaalisessa muodossa. Opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että hän voi tavallaan ’hypätä’ meijeriin tietokoneen näytön kautta, kertoo Puputti ja vertaa sitä Googlen karttapalvelun Street View -näkymään. 3D-mallia voidaan hyödyntää opetuksessa esimerkiksi simulaatioalustana. Simulaation avulla voidaan opiskella esimerkiksi tuotantoprosessin eri vaiheita entistä monipuolisemmin.
”Simulaatiossa opiskelijan tulee tehdä annetut tehtävät PI-kaavion mukaisesti. Opettaja voi lisätä tehtävään virheitä, jotka opiskelijan tulee huomata ja selvittää”, Puputti sanoo.

Datan avulla voidaan optimoida toimintaa

Digitalisoinnin ansiosta myös erilaista dataa voidaan kerätä ja hyödyntää enemmän. Järjestelmä tuottaakin ”monenlaista hienoa kuvaa ja käppyrää.” Datan keräämisessä tärkeää on se, mitä kerätään, miten kerätään ja varsinkin se, miten kerättyä tietoa hyödynnetään.

”Jo lakisääteisesti ja omavalvonnan takia meidän pitää kerätä tietyt tiedot, mutta nyt pystymme hyödyntämään dataa paremmin esimerkiksi toiminnan tehostamisessa ja tuoteturvallisuudessa”, sanoo Puputti.

Yhdistämällä erilaista dataa voidaan seurata hyvinkin tarkasti, mitä kaikkea vaikkapa valmiin juustoon matkaan sisältyy. ”Datan avulla voidaan seurata muun muassa maitovalmisteiden lämpökäsittelyä ja pastöroinnin lämpötilaa. Kun yhdistetään tietty pastörointierä ja tietty juusto, voidaan todentaa milloin ja miten juuston maito on pastöroitu. Tämä tiedon voisi lisätä vaikka juuston eräkorttiin”, kertoo Puputti.

Datan avulla voidaan myös tehostaa toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vettä ei kuluteta turhaan, viemäriin ei valu maitoraaka-ainetta ja energian kulutus pienenee.

Maidosta on moneksi

Lehtori Pekka Puputti on tyytyväinen projektiin ja digitalisoinnin tuomiin mahdollisuuksiin. Hän houkutteleekin hakeutumaan meijerialalle opiskelijaksi, mikäli käytännön tekeminen kiinnostaa ja haluaa tulevaisuudessa työskennellä huippumoderneissa tuotantolaitoksissa tai vaikka artesaanijuustoa valmistavassa pienmeijerissä.

”Maito on monipuolinen raaka-aika, josta kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita. Digitaalisuudesta huolimatta perustekeminen ei kuitenkaan muutu eli jalostamme opetusmeijerissä maitoa eri meijerituotteiksi. Tärkeimpiä asioita ovat edelleen työturvallisuus ja tuoteturvallisuus. Automaatio ja digitaalisuus tukevat näitä”, sanoo Puputti.

Teksti: Elina Wathén
Kuva: Virpi Ekholm 

Lisätietoja

Hämeen ammatti-instituutti, Meijeri-ala

Amanda innostui leipäjuustosta

nainen meijerissä

Amanda innostui leipäjuustosta

Leipäjuusto sai Amandan kiinnostumaan meijerialasta

Rohkea ja ennakkoluuloton Amanda lähti opiskelemaan itselleen täysin vierasta alaa, ja muutti melkein 400 kilometrin päähän kotoaan vain 16-vuotiaana. Vaikka alku ei ihan ruusuilla tanssimista ollut, Amanda on valintaansa tyytyväinen.

Amanda Pajukangas  päätyi meijerialalle oikeastaan äitinsä innoittamana. ”Kun olin lapsi, äiti teki leipäjuustoja itse ja innostuin niistä.

Amandalla oli useita eri vaihtoehtoja peruskoulun jälkeen, sillä häntä kiinnosti moni ala. Mielessä pyörivät niin merkonomin, kokin, leipurin kuin kultasepänkin opinnot. Yhteishaussa hän laittoi meijerialan opinnot kuitenkin ensimmäiselle sijalle, merkonomin ja kokin opinnot tulivat perässä. Amanda pääsi kaikkiin hakemiinsa oppilaitoksiin, mutta meijeriala veti pisimmän korren. ”Muista aloista tiesin vähän jotain, mutta tästä en tiennyt oikeastaan yhtään mitään. Minua kiinnosti tietää, mitä täällä tehdään!” Niinpä Amanda muutti pois kotoa Kaustisilta melkein 400 kilometrin päähän Hämeenlinnaan, ilman että oikein edes kunnolla tiesi, mitä oli edessä.

Alku aina hankalaa
Rohkeus kannatti, vaikka alku saikin miettimään omia valintoja. Muutto kauas kotoa vieraalle paikkakunnalle oli tietenkin iso muutos silloin 16-vuotiaalle Amandalla. ”Oli jännittävää muuttaa pois kotoa näin kauas ja aluksi olikin vähän koti-ikävä”, Amanda myöntää.

Opintojen alkuvaiheessa hän kävi kotona joka toinen viikonloppu. Eikä Amanda ollut aluksi edes ihan varma, tuliko tehtyä oikea päätös opiskelupaikasta. ”Ensimmäinen vuosi oli aika vaikea, ja mietin että olenkohan nyt oikealla alalla ollenkaan.” Sitkeys palkittiin, sillä toinen opiskeluvuosi on ollut Amandan mukaan huomattavasti helpompi. ”Toisena vuotena on tullut enemmän alakohtaisia opintoja ja tämä vuosi on ollut paljon helpompaa, oikeastaan aika rentoa opiskelua. Tykkään olla täällä!”

Opintojen edetessä on myös löytynyt kavereita ja kaikki muuttunut tutummaksi, joten nyt kotonakin on tullut käytyä harvemmin. Amandan opinnot kestävät 3 vuotta, joista 11 kuukautta koostuu palkallisesta opiskelusta alan tuotantolaitoksissa. Viime kesänä opiskelupaikka toimi samalla myös kesätyöpaikkana.

Onko seuraava tunti kemiaa vai kermaviiliä?
Amandalle oli yllätys, millaisia aineita koulussa opiskellaan. Perinteiset äidinkieli, matematiikka ja englanti ovat toki lukujärjestyksessä, mutta enemmän perehdytään meijerialan tuotteisiin. Lukujärjestyksessä voikin siis lukea kypsytetyt juustot tai hapatetuotteet. ”Ensimmäisenä vuotena opiskeltiin esimerkiksi tuorejuustot ja voi. Tänä vuonna olemme tehneet jogurttia, viiliä, kypsytettyjä juustoja ja piimää. Kolmantena vuotena opiskellaan jäätelön valmistus”, Amanda kertoo. Perinteisten meijerituotteiden lisäksi koulussa tutustutaan myös maitotuotteiden kaltaisiin elintarvikkeisiin, kuten kaura- ja soijapohjaisiin tuotteisiin.

Parasta opiskelussa on konkreettinen tekeminen ja se, että oppii, miten eri tuotteet valmistetaan. Kaikki tehdään nimittäin ihan oikeasti, ja Sairion kampukselta voikin ostaa opiskelijoiden valmistamia tuotteita.

Meijeriala sopii käytännön tekemisestä pitäville
Amanda tykkää tehdä käsillään. ”En ehkä jaksaisi istua tietokoneen takana 8 tuntia päivässä”, hän sanoo. Hän suositteleekin meijerialaa kaikille, joita kiinnostaa konkreettinen käsillä tekeminen. Eikä kiinnostus maitotuotteitakaan kohtaan ole pahitteeksi. Omaa opiskelupaikkaa pohtiville Amandalla on selkeä viesti: ”Ei kannata liikaa miettiä onko jokin ala oikea vai ei. Ole ennakkoluuloton ja kokeile rohkeasti! Äläkä anna heti periksi!”

Amandan opinnot ovat yli puolivälin. Valmistumiseen on aikaa, joten vielä ei tarvitsekaan tietää, mitä koulun jälkeen tapahtuu. ”Minua kiinnostaa sekä työt että jatko-opinnot”. Tulevaisuudessa Amanda näkee itsensä työskentelemässä meijerissä, mahdollisesti jonkinlaisissa esimiestehtävissä. ”Ja joskus mietin sitäkin, että laitan jonkun oman pienen puljun pystyyn”, Amanda paljastaa. Rohkeudesta se ei ainakaan jää kiinni!

Teksti: Elina Wathén
Kuva: Pekka Puputti

Lisätietoja

Hämeen ammatti-instituutti, Meijeri-ala

Markus vaihtoi meijerialalle

mies meijerissä

Markus vaihtoi meijerialalle

Markus vaihtoi taksialan juuston valmistamiseen

Kolmikymppinen Markus Vepsäläinen suorittaa elintarvikealan perustutkintoa ja valmistuu meijeristiksi Hämeen ammatti-instituutista. Entinen taksikuski päätti vaihtaa alaa ja on tyytyväinen valintaansa. Päätös lopettaa vanha työ ei kuitenkaan ollut helppo. ”Oli iso päätös lopettaa yritys ja lähteä toiselle puolelle Suomea opiskelemaan.”

Markus katseli erilaisia vaihtoehtoja ja osittain sattumalta netissä tuli vastaan Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutus. Palkallinen työharjoittelu houkutteli meijerialalle.

Ihan sokkona Markus ei kuitenkaan tehnyt päätöstä uudesta opiskelupaikasta. Kävi ilmi, että eräs kaverin kaveri oli opiskellut Hämeenlinnassa meijeristiksi ja kokemukset olivat hyviä. ”Yksi painava tekijä valinnassa oli myös se, että alalla työllistyy hyvin.”

Eri-ikäisiä opiskelijoita

Markus suorittaa tutkintoa päiväopintoina. Ammatinvaihtaja ajatteli, että on opiskelijoista joukon vanhin – tosin kävi.

”Itse mietin aluksi, että olenkohan luokalla vanhimmasta päästä, mutta kyllä täällä on minua huomattavasti vanhempia alanvaihtajia mukana. Toisaalta nuorimmat opiskelijat tulevat suoraan peruskoulusta”

Markuksella on suoritettuna ylioppilastutkinto, joten opinnot kestävät hänellä kaksi vuotta ja kaksi kuukautta. Opiskelu on ollut Markuksen mukaan monipuolista.

”Ensin on teoriaa ja sitten tehdään asioita käytännössä opetusmeijerillä. Juuri nyt on meneillään käytännön jakso, johon sisältyy mm. jogurttien, viilien ja juustojen valmistusta, kertoo Markus ja jatkaa:

”Käytännön työn lisäksi opintojen aikana käsitellään myös esimerkiksi prosessinohjausta, työturvallisuutta, meijerihygieniaa ja elintarvikelainsäädäntöä. Parasta on kuitenkin käytäntö. Täällä oppii miten tuotteet valmistuvat.”

Markuksen opinnot ovat sujuneet hänen itsensä mielestä jopa yllättävän hyvin. ”Nuorempana olin sellainen laiskanpulskea opiskelija. Yläaste ja lukio menivät vähän rimaa hipoen.”

Toisin on nyt, tai ainakin rima on selvästi korkealla. Markuksella on ollut intoa ja motivaatiota opiskeluun ja se on näkynyt hyvinä arvosanoina.

”Ensimmäisen vuoden jälkeen sain jopa stipendin hyvin sujuneista opinnoista, ja se oli todella mukava yllätys.”

Isona viisas, viiksekäs juustomestari

Markus asuu viikot opiskelija-asuntolassa Hämeenlinnassa ja kehuu, että kampuksella asuvat opiskelijat huomioidaan erittäin hyvin.

Viikonloput Markus viettää kotonaan Suonenjoella. Siellä häntä odottavat vaimo  ja esikoinen. Vaimo on tukenut ja kannustanut miestään opinnoissa.

”Olen ajatellut niin, että tämä kaksi vuotta menee loppujen lopuksi todella nopeasti. Ensimmäisen harjoittelun ajan asuin kotona Kuopiossa, kun työskentelin Lapinlahden Valiolla. Juuri varmistui, että pääsen Valion tehtaalle Suonenjoelle suorittamaan toisen harjoittelujakson.”

Opintojen jälkeen Markus haluaa töihin, mutta ei sulje mahdollisia myöhempiä jatko-opintojakaan kokonaan pois. Kun Markukselta tiedustelee mikä hänestä tulee isona, vastaus on selvä: ”Minusta tulee isona viisas, viiksekäs juustomestari!”

Teksti: Elina Wathén
Kuva: Pekka Puputti

Lisätietoja

Hämeen ammatti-instituutti, Meijeri-ala

Meijeri-ala – syötävän hyvä ammatti

MilkWorks  Articles by: Seija Salo

Footer

MilkWorks-logo

MILKWORKS-hanke/ Hämeen ammatti-instituutti
Kankaistenkatu 33 c
13220 Hämeenlinna

Sivustokartta
Tietosuoja
Evästeet
Alasottoilmoitus
Saavutettavuusseloste

MilkWorks-toiminnan tavoitteena on lisätä kiinnostusta meijerialan koulutusta ja ammatteja kohtaan.

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään